KAJ FRANCK

Kaj Franck valmistui huonekalusuunnittelijaksi Taideteollisuuskeskuskoulusta 1932. Franck muotoili 1930-luvulla  muun muassa huonekaluja, tekstiilejä ja leikkikaluja. Hän työskenteli myös mallipiirtäjänä Riihimäen lasitehtaalla vuonna 1934. Kaj Franck palkattiin Arabialle vuonna 1945. Hän muotoili astioita sarjatuotantoon. Muun muassa Sointu - ja Kilta astiaston. Kilta astiasto tunnetaan nykyään nimellä Teema ja se kuuluu yhä Iittalan mallistoon. Franck sai Iittalan lasitehtaan muotoilukilpailun 2. ja 3. palkinnon vuonna 1946. Jo ensimmäisistä Iittalalle suunnitelluista esineistä  näkyi pyrkimys yksilöllisyyteen.
Nuutajärven lasitehtaan taiteelliseksi johtajaksi Kaj Franck nimitettiin vuonna 1950. Hänen tehtävänsä oli sarjatuotannon uudistaminen. Tuotantoon tulikin heti myös uutta käyttölasia. Saara Hopea palkattiin Franckin avuksi vuonna 1952 suunnittelemaan pääasiassa ravintolalasia. Franck suunnitteli pääasiassa vuonna 1953 uutta puristelasiastiasto mallistoa, mutta käyttölasin rinnalla syntyi myös taidelasia. Kaj Franckin puristelasi 5027 tuli tuotantoon 1956. Se tunnetaan nykyisin nimellä Kartio ja on edelleen Iittalan lasitehtaan tuotannossa. Kaj Franck kokeili ja kehitteli mitä erilaisempia tekniikoita filigraanilasista rengaslautasiin. Vuonna 1953 Franck esitti että Nuutajärvellä alettaisiin tehdä myös uniikkia taidelasia. Franck tekikin uniikkia koko lopun ikäänsä. Uniikin tekemisestä tulikin Nuutajärvenlasin erikoispiirre. 
Vuonna 1957 triennaalissa Kaj Franck sai Grand Prix -palkinnon tuotannostaan sekä milanolaisen muotoilupalkinnon Compasso d'oron. 
Kaj Franck oli Taiteellisen Oppilaitoksen tuntiopettaja vuodesta 1945 ja sen taiteellinen johtaja 1960-1969.
Kaj Franck oli Nuutajärven  vakituisessa palveluksessa parikymmentä vuotta 1950-1976. Hän suunnitteli yhteensä yli 300 erilaista puristettua tai puhallettua käyttölasiesinetyyppiä, joissa useimmissa oli eri kokoja. Tunnetuimpia ovat Fasetti, Prisma ja 1970-luvun alussa suunniteltu Luna.  Tämän lisäksi hän suunnitteli koko ajan myös uniikkilasia. Franckilla oli runsain mitoin huumorintajua ja mielikuvitusta ja se pääsi vapaasti esille uniikin teossa.  Suuri oli myös niiden esineiden määrä jotka eivät päässeet tuotantoon. Eläkkeelle jäätyään Kaj Franck Jatkoi töitään sekä muotoilijana että taiteilijana kuolemaansa saakka. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi 1972. Hän oli taiteilijaprofessori 1973-1978. Vuonna 1977 avattiin Franckin suunnittelema Nuutajärven lasimuseo. 

Luna sarjan jälkiruoka kulhoja